No niin, tämä tästä vielä puuttui. Päätin jo, etten lupaa yhtään mitään kun kaikki semmoinen menee aina metsään, mutta tässä sitä ollaan.
Tänä vuonna hankin itselleni Harrastuksen. Salilla ja jumpissa käymistä ei lasketa. Ei myöskään ulkoilua, luontoa, nukkumista ym. nokkeluuksia. Hankin jonkin harrastuksen, joka tuo elämääni sisältöä. Ei, laihdutus ei ole sellainen.
Harrastaminen on tärkeää siksi, että
a) se suuntaa katseen pois omasta navasta
b) se suuntaa ajatukset pois jääkaapin sisällöstä ja jenkkakahvoista
c) se tuo elämään uuden tason, joka nostaa arkisen suoriutumisen yläpuolelle
d) asiantuntijuus on seksikästä
e) seksikkäällä tavalla asiantuntevat ihmiset vetävät muita puoleensa.
Olen salaa kadehtinut sellaisia ystäviäni, jotka harrastavat. Yksi tietää kaiken muodista, toinen taas elokuvista. Kolmas käy keikoilla. Lopuilla onkin sitten kissoja, koiria tai lapsia, joista tietävät jotakin ja jotka tuovat heidän elämäänsä iloa. Niin ja sitten jotkut leipovat. Minä vain syön.
Tykkään lukemisesta, mutta luen mitä milloinkin. Jos tekisin siitä järjestelmällisempää, se voisi olla harrastukseni. Tai yhtä hyvin voisin valita jonkin elokuvaohjaajan, ja alkaa seurata hänen teoksiaan. Tai mennä posliinimaalauskurssille. Opetella lakkaamaan kynsiä kauniisti. Tiedänpä sellaisenkin naisen, joka laihtui puolet elopainostaan alettuaan tehdä käsin koruja!
Uskon, ettei harrastuksen tarvitse olla edes mikään sellainen, missä tapaa miehiä (tai laihtuu puolet elopainostaan). Niin kauan kuin se on jotain sellaista, mistä aidosti pidän ja innostun, se säteilee hyvää energiaa ulospäin.
Kyllä. Siskot ja veljet, nyt harrastetaan vaikka väkisin.
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Vientiä
Yhtäkkiä on tapahtunut jotain, sillä netistä alkaa löytyä vaikka kuinka paljon ylipainoisista naisista pitäviä miehiä. Tähän mennessä yhteyttä on ottanut 5 erittäin potentiaalista, ja sitten muutama, joka ei kerro itsestään yhtään mitään.
No, edelleen tarvitsisin toki vai sen yhden.
Mutta siskot, vaikka nettideittaillessa törmääkin kaikenlaisiin sekopäihin, ja osa on tahallaan tavattoman ilkeitä, niin sitkeys palkitaan. Kun kuona on kaavittu päältä, voi nauttia etsinnän hedelmistä.
Ja ei, kaikki ei ole painosta tai ylipäätään ulkonäöstä kiinni. Osa miehistä ilmoittaa jo omassa profiilissaan, että etsii pyöreää tai ylipainoista naista. Ihan loistavaa, hyvä miehet <3
Siitäkin huolimatta nyt alkoi vaikein osuus. Pitäisi alkaa tutustua näihin mukaviin miehiin, jotka ovat aikeissa hyväksyä minut sellaisena kuin olen. Niin, heihin pitäisi tutustua samaan tyyliin. Sellaisena kuin olen.
Sanotaan, että vaikka lähtisi kuinka pitkälle matkalle, tekee matkan lopulta ennen kaikkea itseensä. Sama pätee deittailuunkin. Vaikka näennäisesti tutustuisi toiseen ihmiseen, alkaakin tutustua itseensä. Myös niihin ei-niin-miellyttäviin piirteisiinsä.
En ole oikeastaan enää lainkaan yllättynyt siitä, että olen sinkku. Olen ahdistunut jo nyt ajatuksesta, että minun pitäisi nyt vaan valita joku ja sitten alkaa seurustella. Aiemmin olen ratkaissut asian valitsemalla miehiä, joiden kanssa hommasta ei kuitenkaan tulisi mitään. Sitten olen voinut syyttää heitä ja väittää, että kyllä mä haluaisin olla sun kanssa, mutta kun SINÄ aina ja silti et koskaan. Olen houkutellut ne luokseni, ja sitten järjestänyt asiat niin, että saan koko touhusta turpaan. Kun homma on kaatunut, olen ollut salaa tyytyväinen. Näinhän sen pitikin mennä. Näin se aina menee.
Samalla olen kuitenkin välttynyt myös itse sitoutumasta. On voinut pitää silmät auki, kun kerran "seurustelen semmoisen paskiaisen kanssa joka kuitenkin kohta jättää". Hyvät miehet eivät ole käyneet siksi, että niihin saattaisi oikeasti joutua sitoutumaan.
Hyvänen aika. Yhtäkkiä koko paketti näyttää turhan selvältä.
Vika ei välttämättä olekaan ollut miehissä. Vika on ollut minussa.
No, edelleen tarvitsisin toki vai sen yhden.
Mutta siskot, vaikka nettideittaillessa törmääkin kaikenlaisiin sekopäihin, ja osa on tahallaan tavattoman ilkeitä, niin sitkeys palkitaan. Kun kuona on kaavittu päältä, voi nauttia etsinnän hedelmistä.
Ja ei, kaikki ei ole painosta tai ylipäätään ulkonäöstä kiinni. Osa miehistä ilmoittaa jo omassa profiilissaan, että etsii pyöreää tai ylipainoista naista. Ihan loistavaa, hyvä miehet <3
Siitäkin huolimatta nyt alkoi vaikein osuus. Pitäisi alkaa tutustua näihin mukaviin miehiin, jotka ovat aikeissa hyväksyä minut sellaisena kuin olen. Niin, heihin pitäisi tutustua samaan tyyliin. Sellaisena kuin olen.
Sanotaan, että vaikka lähtisi kuinka pitkälle matkalle, tekee matkan lopulta ennen kaikkea itseensä. Sama pätee deittailuunkin. Vaikka näennäisesti tutustuisi toiseen ihmiseen, alkaakin tutustua itseensä. Myös niihin ei-niin-miellyttäviin piirteisiinsä.
En ole oikeastaan enää lainkaan yllättynyt siitä, että olen sinkku. Olen ahdistunut jo nyt ajatuksesta, että minun pitäisi nyt vaan valita joku ja sitten alkaa seurustella. Aiemmin olen ratkaissut asian valitsemalla miehiä, joiden kanssa hommasta ei kuitenkaan tulisi mitään. Sitten olen voinut syyttää heitä ja väittää, että kyllä mä haluaisin olla sun kanssa, mutta kun SINÄ aina ja silti et koskaan. Olen houkutellut ne luokseni, ja sitten järjestänyt asiat niin, että saan koko touhusta turpaan. Kun homma on kaatunut, olen ollut salaa tyytyväinen. Näinhän sen pitikin mennä. Näin se aina menee.
Samalla olen kuitenkin välttynyt myös itse sitoutumasta. On voinut pitää silmät auki, kun kerran "seurustelen semmoisen paskiaisen kanssa joka kuitenkin kohta jättää". Hyvät miehet eivät ole käyneet siksi, että niihin saattaisi oikeasti joutua sitoutumaan.
Hyvänen aika. Yhtäkkiä koko paketti näyttää turhan selvältä.
Vika ei välttämättä olekaan ollut miehissä. Vika on ollut minussa.
perjantai 31. joulukuuta 2010
Kymmenen käskyä
Parjaamani City.fi -palvelu on listannut kymmenen käskyä, joiden avulla saada parempia tuloksia deittipalvelussa.
http://www.city.fi/help/95/
Lue ja viisastu. Noh, kuva on tärkeä, senhän me jo tiesimme.
Olen muuten ehkä vähän ihastunut. Kohta paljastan, keneen :)
Btw se match.com on ihan rahastusta.
http://www.city.fi/help/95/
Lue ja viisastu. Noh, kuva on tärkeä, senhän me jo tiesimme.
Olen muuten ehkä vähän ihastunut. Kohta paljastan, keneen :)
Btw se match.com on ihan rahastusta.
torstai 30. joulukuuta 2010
Kynnet
Sain aikaiseksi deittiviestifaitin.
Lueskelin miesten ilmoituksia, ja ärsyynnyin, kun joku ilmoitti karsastavansa rakennekynnet ottaneita naisia.
Oikeudentajuni ei siedä tällaista syrjintää.
Mainittakoon, että itselläni ei ole rakennekynsiä. Se ei silti tarkoita, ettenkö puolustaisi rakennekyntisiä sisariani näitä barbaareja vastaan.
Kysyin ystävällisesti mieheltä, miksi häntä ahdistaa naiset, joilla on rakennekynnet. Mies vastasi, että semmoisilta naisilta ei suju tiskaus, leipominen eikä muukaan hyödyllinen. (Argh!!)
Vastasin miehelle, että varmasti sujuu kaikki mainitut toimet niin rakennekynsillä kuin ilmankin. Ongelma saattaa olla enemmänkin se, ettei kukaan muuten vain halua tulla hänen luokseen leipomaan tai tiskaamaan. Ei se niistä kynsistä johdu...
No, herra siihen vastaamaan, että "mikä vika on tavallisissa kynsissä".
Voi apua. Rakkaat ystävät, varokaa tuota miestä :D
Niin, ei niissä mitään vikaa olekaan. Ihmiset vain haluavat erilaisia asioita. Toinen haluaa kynnet, toinen Playstaysonin. Joku ahne kenties molemmat.
Lueskelin miesten ilmoituksia, ja ärsyynnyin, kun joku ilmoitti karsastavansa rakennekynnet ottaneita naisia.
Oikeudentajuni ei siedä tällaista syrjintää.
Mainittakoon, että itselläni ei ole rakennekynsiä. Se ei silti tarkoita, ettenkö puolustaisi rakennekyntisiä sisariani näitä barbaareja vastaan.
Kysyin ystävällisesti mieheltä, miksi häntä ahdistaa naiset, joilla on rakennekynnet. Mies vastasi, että semmoisilta naisilta ei suju tiskaus, leipominen eikä muukaan hyödyllinen. (Argh!!)
Vastasin miehelle, että varmasti sujuu kaikki mainitut toimet niin rakennekynsillä kuin ilmankin. Ongelma saattaa olla enemmänkin se, ettei kukaan muuten vain halua tulla hänen luokseen leipomaan tai tiskaamaan. Ei se niistä kynsistä johdu...
No, herra siihen vastaamaan, että "mikä vika on tavallisissa kynsissä".
Voi apua. Rakkaat ystävät, varokaa tuota miestä :D
Niin, ei niissä mitään vikaa olekaan. Ihmiset vain haluavat erilaisia asioita. Toinen haluaa kynnet, toinen Playstaysonin. Joku ahne kenties molemmat.
Saitteja
Hiljaista pitelee edelleen, joten ehdin laatia hiukan yhteenvetoa käyttämistäni deittisivuista
City.fi
-teineille
-photoshop -entusiasteille
-ulkonäkökeskeisille
-varatuille
-seksiseuran metsästykseen
Tämän kautta ei ole tapahtunut vielä yhtään mitään. Toki ilmoituskin oli aika lyhyt ja ytimekäs...mutta kuitenkin kuva kera!
Ehkä olen vain vähän liian vanha tänne? Tai liian single? ;)
Ja hei oikeasti, seurustelevat naiset huomio: cityssä on loppumaton määrä ilmoituksia, joissa varattu mies etsii petikaveria väljähtyneen parisuhteen elävöittämiseksi. Ei aikomusta erota, koska nainen on hyvä kotiapulainen ja tienaa tarpeeksi, mutta seksi ei toimi, joten mies kaipaa pitkäaikaista sukupuolista kanssakäymistä jonkun toisen naisen kanssa. HALOOO! Sinuna ottaisin selvää, mitä miehesi tekee iltaisin ollessaan "ylitöissä".
Match.com
-kaveri suositteli
-profiilin rekisteröiminen ilmaista, mutta kaikki oleellinen toiminta (viestien ja flirttien lukeminen) maksaa.
-eikä ihan ilmaista lystiä olekaan: käyttö edellyttää sitoutumista 6 kuukaudeksi, ja kk-veloitus vaihtelee n. 14,99e:n ja 29,99e:n välillä.
-jos tämä kerran on paras ja toimivin deittisivusto, miksi pitää sitoutua noin pitkäksi aikaa? En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä, että ilmoitus roikkuu jossain listoilla, vaikka olisin jo löytänytkin paremman puoliskon.
Suomi24
-tästähän olemmekin jo keskustelleet...
-ihan ok peruspalveluiltaan
-perustoiminnot ilmaisia ja helppokäyttöisiä
-profiilikuvien vaihtaminen pitkä prosessi, koska kuvat "tarkastetaan" (ilm. käsityönä...)
-hyvin laaja skaala erilaisia sinkkuhenkilöitä
-paino sanoilla HYVIN. LAAJA.
-täällä myös ylipainoisia ja ei-niin-ulkonäköorientoituneita sinkkuja
-mahdollisuus torjua saamiaan flirttikutsuja
Tosirakkaus.fi
-en ole jaksanut vielä perehtyä
-kukaan kavereista ei ole suositellut
-ei saapuneita viestejä tai flirttejä
City.fi
-teineille
-photoshop -entusiasteille
-ulkonäkökeskeisille
-varatuille
-seksiseuran metsästykseen
Tämän kautta ei ole tapahtunut vielä yhtään mitään. Toki ilmoituskin oli aika lyhyt ja ytimekäs...mutta kuitenkin kuva kera!
Ehkä olen vain vähän liian vanha tänne? Tai liian single? ;)
Ja hei oikeasti, seurustelevat naiset huomio: cityssä on loppumaton määrä ilmoituksia, joissa varattu mies etsii petikaveria väljähtyneen parisuhteen elävöittämiseksi. Ei aikomusta erota, koska nainen on hyvä kotiapulainen ja tienaa tarpeeksi, mutta seksi ei toimi, joten mies kaipaa pitkäaikaista sukupuolista kanssakäymistä jonkun toisen naisen kanssa. HALOOO! Sinuna ottaisin selvää, mitä miehesi tekee iltaisin ollessaan "ylitöissä".
Match.com
-kaveri suositteli
-profiilin rekisteröiminen ilmaista, mutta kaikki oleellinen toiminta (viestien ja flirttien lukeminen) maksaa.
-eikä ihan ilmaista lystiä olekaan: käyttö edellyttää sitoutumista 6 kuukaudeksi, ja kk-veloitus vaihtelee n. 14,99e:n ja 29,99e:n välillä.
-jos tämä kerran on paras ja toimivin deittisivusto, miksi pitää sitoutua noin pitkäksi aikaa? En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä, että ilmoitus roikkuu jossain listoilla, vaikka olisin jo löytänytkin paremman puoliskon.
Suomi24
-tästähän olemmekin jo keskustelleet...
-ihan ok peruspalveluiltaan
-perustoiminnot ilmaisia ja helppokäyttöisiä
-profiilikuvien vaihtaminen pitkä prosessi, koska kuvat "tarkastetaan" (ilm. käsityönä...)
-hyvin laaja skaala erilaisia sinkkuhenkilöitä
-paino sanoilla HYVIN. LAAJA.
-täällä myös ylipainoisia ja ei-niin-ulkonäköorientoituneita sinkkuja
-mahdollisuus torjua saamiaan flirttikutsuja
Tosirakkaus.fi
-en ole jaksanut vielä perehtyä
-kukaan kavereista ei ole suositellut
-ei saapuneita viestejä tai flirttejä
Sarvimies
Omat ilmoitukset eivät tuota juurikaan tulosta, joten aloin itse aktiivisesti heitellä verkkoja veteen.
Näin mukavanoloisen profiilin, jossa mies kuvaili itseään jääräpäiseksi kaurishenkilöksi. Laadin viestin, jossa tiedustelin pilke silmäkulmassa, miten jääräpäisen kauriin joulu sujui. Vastaus veti jälleen kerran hiljaiseksi:
"Mistä päättelet että olen jääräpää??"
Öö....koska kerroit niin?
On nämä hauskoja vekkuleita.
Pitäisi varmaan samalla analogialla ymmärtää, että hyvin toimeentuleva yrittäjä on persaukinen tukityöllistetty, ja pitkätukkarockari on tupeepäinen trubaduuri?
Ikävöin kouluun ja tekstianalyysin kurssille.
Näin mukavanoloisen profiilin, jossa mies kuvaili itseään jääräpäiseksi kaurishenkilöksi. Laadin viestin, jossa tiedustelin pilke silmäkulmassa, miten jääräpäisen kauriin joulu sujui. Vastaus veti jälleen kerran hiljaiseksi:
"Mistä päättelet että olen jääräpää??"
Öö....koska kerroit niin?
On nämä hauskoja vekkuleita.
Pitäisi varmaan samalla analogialla ymmärtää, että hyvin toimeentuleva yrittäjä on persaukinen tukityöllistetty, ja pitkätukkarockari on tupeepäinen trubaduuri?
Ikävöin kouluun ja tekstianalyysin kurssille.
keskiviikko 29. joulukuuta 2010
Sillai.
Mikä on yhteistä kaikista maailman deittioppaista löytyville ohjeille?
Mistä äiti varoitti?
No juuri SIITÄ. Että ei saa olla sillai ennen kuin aikaisintaan kolmansilla treffeillä. Nita Tuckerin opas ehdottaa pidättäytymistä jopa kahdeksien treffien ajan (en ole tapaillut suurinta osaa deittikumppaneistani niin monta kertaa).
Koska niin moni asia deittioppaissa on täyttä soopaa, aion yrittää räjäyttää tämänkin deittailumyytin.
Oma ohjeeni kuuluu seuraavasti: Treffeille kannattaa lähteä vasta, kun on ollut vähintään kolme (mieluiten jopa kahdeksan) kertaa sillai. Silloin voit olla varma, että mies on sitoutunut sinuun ainakin fyysisellä tasolla, joten varmaankin hän jaksaa kuunnella lätinöitäsi myös kotvasen kahvikupin äärellä.
Sitäpaitsi: olen kuullut usealta kaverin kaverin kaverilta, ja myös heidän kaveriltaan, että hyvin monen, ellei jopa usean parin yhteinen taival on alkanut satunnaisesta fyysisestä kanssakäymisestä, joka olosuhteiden pakosta (esim. raskaus, putkiremontti tms.) on syventynyt myös henkisellä tasolla tapahtuviksi tilapäisiksi kohtaamisiksi. Jos henkinen ulottuvuus jää hiukan ohueksi, niin ei huolta: vaikka suhde toimisi ainoastaan fyysisellä tasolla, niin se on silti yksi taso enemmän kuin suurimmassa osassa suomalaisia parisuhteita.
Ai niin. Unohdin mainita, että sain ystävältäni E:ltä synttärilahjaksi kirjan, jossa esitellään kissojen ylivertaisuutta miehiin nähden. En periaatteessa pidä kissoista, mutta kirjan selattuani aloin kuitenkin harkita.
Mistä äiti varoitti?
No juuri SIITÄ. Että ei saa olla sillai ennen kuin aikaisintaan kolmansilla treffeillä. Nita Tuckerin opas ehdottaa pidättäytymistä jopa kahdeksien treffien ajan (en ole tapaillut suurinta osaa deittikumppaneistani niin monta kertaa).
Koska niin moni asia deittioppaissa on täyttä soopaa, aion yrittää räjäyttää tämänkin deittailumyytin.
Oma ohjeeni kuuluu seuraavasti: Treffeille kannattaa lähteä vasta, kun on ollut vähintään kolme (mieluiten jopa kahdeksan) kertaa sillai. Silloin voit olla varma, että mies on sitoutunut sinuun ainakin fyysisellä tasolla, joten varmaankin hän jaksaa kuunnella lätinöitäsi myös kotvasen kahvikupin äärellä.
Sitäpaitsi: olen kuullut usealta kaverin kaverin kaverilta, ja myös heidän kaveriltaan, että hyvin monen, ellei jopa usean parin yhteinen taival on alkanut satunnaisesta fyysisestä kanssakäymisestä, joka olosuhteiden pakosta (esim. raskaus, putkiremontti tms.) on syventynyt myös henkisellä tasolla tapahtuviksi tilapäisiksi kohtaamisiksi. Jos henkinen ulottuvuus jää hiukan ohueksi, niin ei huolta: vaikka suhde toimisi ainoastaan fyysisellä tasolla, niin se on silti yksi taso enemmän kuin suurimmassa osassa suomalaisia parisuhteita.
Ai niin. Unohdin mainita, että sain ystävältäni E:ltä synttärilahjaksi kirjan, jossa esitellään kissojen ylivertaisuutta miehiin nähden. En periaatteessa pidä kissoista, mutta kirjan selattuani aloin kuitenkin harkita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)